Mitenköhän niitä ajatuksia laittaisi blogiin, kun tuntuu että vieläkin pitää sulatella kaikkea, mutta samalla en voisi kuvitella elämää ilman tuota ainaista suloisuutta ja välillä vähän itkuja ja kakkavaippoja ja IMETYSTÄ! Sitä kyllä on riittänyt!
Tässä tuleekin sellaisia positiivisia asioita ensiksi, mistä olen nauttinut näinä viimeisinä viikkoina...
- Vauva! Tietty Isakista olen nauttinut ja siitä kuinka suloinen ja aika helppo vauva ollut!
- Saatiin ottaa vastaan terve vauva 😀 25.10 ja hän oli 3,7kg ja 51cm ja nyt n.5,7kg ja 56cm! Hurjasti kasvanut lyhyessä ajassa 😁 Lääkäri kuitenkin meinasi, että se on ihan ok vaikka kilo oli tullut lisää kahdessa viikossa, kun olen imettänyt, että kuulemma tasaantuu tämä painon nousu tulevaisuudessa.
- Tosi jäntevä lapsi ja piettänyt päätä jo ylhäällä parin kolmen viikon ikäisenä!
- Hymyt on ihan parhaita!!! Hymyilee ihanan isosti kun heräilee aamulla tai päikkäreiden jälkeen!💙
- Vanhemmuus on ollut ihan ok. Ei niin pelottava, mitä ajattelin 😅 Ollaan selvitty mieheni kanssa vanhemmuudesta tähän asti ja toivottavasti myös tulevaisuudessa selvitään... Ei olla täydellisiä, mutta yritetään parhaamme ja jos toinen ei jaksa, niin toinen jaksaa!
- Mikä johtaakin seuraavaan pointtiin, eli mun mies on ihan huippu!!! Ihan ensi metreillä, ei meinannut uskaltaa ottaa vauvaa syliin, mut heti kun päästiin kahdestaan tai siis kolmistaan olemaan, ni hän on ollut ihan sankari!!! Juoksi myös apteekkiin ja kauppoihin ja kokkasi silloin synnytyksen jälkeen ja hoiti asiat lääkäreiden ja sairaalan kanssa yms...
- Synnytys itsessään oli tosi nopea... Noin 4,5 h yhteensä kesti siitä kun supistukset alkoi ja Isak oli jo syntynyt!!!
- Saatiin ihanasti apua, kun mieheni äiti oli täällä kymmenen päivää synnytyksen jälkeen ja siskoni ja äitini tuli Suomesta asti vauvaa nuuhkimaan parin viikon ajaksi!
On tässä ollut myös mukana negatiivisia asioita:
- En tajunnut/tiennyt kuinka kauan kestää toipuminen synnytyksestä ja välillä aluksi tuntui, että miten mä jaksan huolehtia vauvasta, ku tuntuu ettei jaksa itseäkään hoitaa...
- Tosi surullista, että täällä sairaalassa ei anneta lasta syliin vastakuin tunnin päästä, kun he ovat ensiksi tutkineet vauvan yms... En nähnyt kunnolla Isakkia vastakuin ehkä noin tunnin päästä synnytyksestä!
- Mulla varmaan oli kaikki mahdolliset jutut mitä voi käydä läpi synnytyksen jälkeen... Esim. kuume ja rintatulehdus, ummetusta, peräpukamia, ripulia, ongelmia imetyksen kanssa yms...
- Joskus väsyttänyt ihan sairaan paljon yöllä varsinkin, kun pitää alkaa imettään, mutta onneksi nyt parina yönä vauva on herännyt vain kerran yössä ja sit aamulla!
- Ehkä vaikeinta on ollut olla kotona vauvan kanssa, eikä voi vain lähteä vapaasti ulos kahville tms... Tai voi lähteä, mutta se oli aika rulianssi varsinkin alussa! Nyt sekin onnistuu jo vähän paremmin.
- Yllätyin kuinka haastavaa imettäminen voi olla! Ehkä nyt ollaan jo voiton puolella!
- Vaikeaa jaksaa tehdä paljon ylimääräistä, vaikka eihän sitä vissiin tarvi... Kuhan perus asiat jaksaa tehdä!
- Mun aikataulu on ihan sekaisin vielä ja haluttaisi jonkunlainen rytmi saada itselle, vaikka vauvalle sitä vielä on aika vaikea saada... Mutta pikku hiljaa samat ajat toistuu vauvalla, kuten milloin menee nukkumaan ja milloin herää syömään... Ei kai auta kuin olla kärsivällinen tämänkin kanssa!
- Olen huomannut, että olen aika itsekäs ja siitä on haastavaa päästää irti... Mutta onneksi mulla on hyvät apurit, jotka auttaa mua päästämään irti ja ne opettaa mua rakastamaan aidosti perhettäni, vaikka ne ei sitä itse ehkä tiedostakkaan!
- En ole jaksanut pianoa soitella paljon ja sitten ku voisi, niin laiskottaa 😞
Olen kiitollinen taivaan Isälle meidän pienestä/suuresta lahjasta! On se vain ihmeellistä, että tuollainen pieni ihminen tuli minusta ulos 😂 Ei sitä voi käsittää! Ihan mahtavaa tällainen uusi seikkailu on pienen ihmisen alun kanssa ja mikä tekee siitä vielä mahtavamman on se, että voi luottaa Jumalaan kaikessa ja hänen puoleensa kääntyä kaikessa! Ja tietty kun saa tällaista seikkailua käydä mahtavan miehen kanssa, niin mikäs siinä 😀 Ihan parasta! Joten uusia seikkailuja päin vain rohkeasti!
No comments:
Post a Comment